Hölmöt faktat minusta
tammikuuta 31, 2017Päätin nyt kirjata tähän muutaman hölmön faktan itsestäni, en ole ihan varma olenko tehnyt tätä ennen, tai en muista ainakaan - mutta, aloitetaan!
1. Somet ennen unia
Minun täytyy aina tarkistaa sosiaaliset mediat ennen kuin menen nukkumaan. Olen muutaman kerran pistänyt nukkumaan ja sitten älynnyt, etten ole käynyt Facebookissa, Instagramissa enkä Snapchatissa juuri ennen kuin pistän unille. Se on jäänyt jotenkin pakkomielteeksi, se on tuolla jossain alitajunnan sopukoissa. Monesti olen sanonut Villelle, että pistän nukkumaan ja sitten hän huomaa, että selaan puhelintani ja kysyy :- Etkö sä aiokaan pistää nukkumaan?
Ehkä hän alkaa huomaamaan, että teen niin joka ikinen ilta.
2. Lauantaimakkara-syndrooma
En missään nimessä pysty syömään lauantaimakkara paketin vihoviimeistä viipaletta. Se ulkonäkö on erilaisempi kuin muiden viipaleiden ja se on joko ohuempi, tai paksumpi kuin muut viipaleet ja se ulkonäkö ällöttää minua. Joten jos jääkaapissa on vaikka kaksi pakettia lauantaita, yksi on vajaa ja toinen on avaamaton, tyhjennän vajaan paketin siihen asti, että se yksi viipale jää ja sitten avaan uuden paketin ja jätän sen yksinäisen viipaleen sinne odottamaan, että joku muu syö sen. Tai sitten syötän sen Karalle, häntä ei ällötä se ulkonäkö, niinkuin minua ällöttää.
En tiedä onko muilla tätä kammoa?
3. Torkuttaja
Tiedän, etten ole ainoa tässä! Minulla alkaa koulu klo: 8.15 . Joten minun täytyisi herätä viimeistään 7.15, jotta ehdin tehdä kaikki hommat ennen koulua. Ensimmäinen herätykseni soi 6.30, sitten 6.50, seuraava 7.00 ja sitten vasta 7.15. Ja eikä siinä kaikki, jokaisessa herätyksessä on 5 minuutin torkutus, joka aina minulla lähtee käyntiin, kun hiljennän puhelimeni herätyksen soidessa. Joten, kun kello soi 6.30 ja hiljennän sen, se soi uudelleen 6.35! Eikä Ville oikein ihannoi tätä minun torkutus systeemiä, valittaa myös, että silloin minulla on hankalampi herätä. Mutta päinvastoin, minusta on helpompi herätä tällä tavalla, joko nousen samantien tai sitten lopulta hermostun torkkuihin ja nousen ylös 7.15.
4. Maidon perät
Tähän en oikein itsekään ymmärrä syytä, eihän maito maistu pahalta tai mitään... Mutta jostain syystä en pysty juomaan sitä viimeistä desiä tai puolta desiä maidosta. Aina kun kaadan itselleni maitoa, jätän sen viimeisen tilkan maitopurkkiin ja Ville valittaa minulle siitä, että jätän vain tilkan jääkaappiin. Kyllä minä sen voin kahviin kaataa, mutten pelkkänä maitona voi sitä juoda. En tiedä onko se jäänyt isältäni, hän teki saman asian maidon sekä mehun kanssa, ei aina, mutta joskus.
5. Kalenterin epäonnistunut järjestely
Aina kun ostan itselleni kalenterin, järjestelen sen viimeisen päälle ja kirjaan ylös kaikki mahdolliset asiat, mutta viikon päästä unohdan koko kalenterin. Se on sama asia, kuin kirjoittaisi päiväkirjaa hullun lailla aluksi, mutta sitten unohtaa sen päiväkirjan johonkin pöydän laatikkoon kuukausiksi. Välillä sitten saatan muistaa, että laukkuni pohjalla kuljeskellut kalenterini on vähän ajastaan myöhässä. Ehkä sitä taas jossain välissä tekee spurtin ja kirjoittaa jälleen viikon kalenteria.
6. Siivoushullun päiväkirja
Tämä on asia, mikä on pysynyt minulla yläasteelta lähtien. Rakastan siivoamista, asioiden järjestelyä ja sisustamista. Koulusta tullessani saatan vain alkaa lakaista lattioita pölypalloista ja pyyhkiä pölyt. Asia mitä joka päivä teen on pöytien järjestely. En kestä, jos pöydällä on kahvitahra tai kuppeja siellä sun täällä ja tavarat siellä, missä ne eivät kuuluisi olla. Siivoaminen on asia mikä turhauttaa, mutta samaan aikaan osaa rentouttaa minua.
7. Murot
Tai tarkalleen ottaen muroihin kaadettu maito. Juon samalla sitä maitoa, siihen asti kun murot loppuvat. Sen jälkeen en voi vain pelkkää maitoa juoda siitä kulhosta. Minulla ei ole koskaan ollut tapana tehdä niin. Minulla saattaa olla vieressä lasissa maitoa mitä juon, mutta en juo sitä maitoa, mikä sinne murojen sekaan on kaadettu. Kaadan joskus muroja vain lisää siihen asti että maito loppuu samaan aikaan kun murot tai kaadan sen vain suosiolla viemäriin.
8. Herkät varpuset
Tämä tuntuu todella oudolta. Varpaani ovat yliherkät, kukaan ei voi koskea minun varpaisiini, tai no voi, jos koskee jokaiseen varpaaseen. Jos Ville vaikka ottaa yhdestä varpaastani kiinni, se ahdistaa, kutittaa ja sattuu yhtäaikaa. Tuntuu, kuin se kyseinen varvas lähtisi minun jalastani irti. En ymmärrä yhtään, mistä se johtuu. Eli tosiaan, jos minun varpaistani haluaisi ottaa kiinni, silloin täytyy ottaa jalassani olevista viidestä varpaastani kiinni, ei yhdestä tai kahdesta vaan kaikista. Ville kiusaa minua tämän takia melkein joka päivä, koska alan huutamaan ja kirkumaan jos hän yrittää napata varpaastani kiinni. Jos itse teen niin, en reagoi mitenkään, mutta jos joku muu tekee niin ei herranjumala sitä kärsimystä. Ennen Villeä en huomannut asiaa, mutta kun hän teki niin, yllätyin itsekin siitä miten reagoin. Onko muilla tätä ongelmaa vai olenko ainoa outo?
Tähän en keksinyt enempää faktoja itsestäni, mutta jos keksin lisää, kirjoitan ne tähän postaukseen ja uusimmassa postauksessa sitten ilmoitan asiasta, ettei teidän tarvitse vähän väliä käydä tsekkaamassa onko tänne tullut lisää.
Mutta omasta mielestäni näitä asioita en ole täällä ennen maininnut enkä kaikkia kavereillenikaan kertonut, joten toivottavasti piditte tästä postauksesta ja heittäkää kommenttia toki, jos teillä on samanlaisia ongelmia kuin minulla ja haluaisin kuulla teidän lukijoiden hölmöjä pakkomielteitä sun muita!
Kiitos kun luitte, näkemiin!
0 kommenttia