Asiaa syrjäytymispuheesta - Juttutuokio
maaliskuuta 16, 2017
Syrjäytymispuhe syyllistää nuoria
Kuraattori Rauno Perttula kertoo, kuinka julkisessa keskustelussa oletetaan, että ainoa keino pelastaa nuori syrjäytymiseltä on joko opiskelu tai työnteko. Mutta toisaalta hänen mielestään, varsinainen ongelman syy jätetään hoitamatta, jos nuorella on muita ongelmia, joihin ei opiskelu- tai työpaikka auta. Perttula kertoo syrjäytymispuheesta, joka suurimmaksi osaksi syyllistää nuoria ja näkee nuoret taloudellisena riskinä. Siitä syystä ihmiset nähdään vain kontrollin kohteena, vaikka heidät pitäisi nähdä erityisinä yksilöinä. Jos syrjäytymispuhe on syyllistävää nuoria kohtaan, se voi jopa pahentaa nuoren tilannetta entisestään, vaikka tarkoitus olisi tehdä juuri päinvastaisesti. Perttulan mielestä nuorten pitäisi saada enemmän apua ja aikaa kouluvalintoihin ja tulevaisuuden rakentamiseen, sillä nuorten elämään kuuluu vähän hapuilua ja etsintää. Silti jo 15-vuotiaana täytyisi tietää, mitä haluaa tulevaisuudessa. Perttula kertoo, että jos syrjäytymistä uhkaava nuori tarvitsee kuntouttavaa hoitoa, hänen on saatava sitä, vaikka se tarkoittaisi opintojen keskeyttämistä.
Omassa tekstissäni kerroin, kuinka meitä nuoria oikein tönitään hakemaan koulun ohella jopa jonkinlaista ansiotyötä ja kuinka meillä ei ole aikaa kunnolla tutustua peruskoulussa ammattikoulujen ja lukioiden sisältöön. Vaikka omassa tekstissäni asiasta ei kerrota samalla tavalla, eikä yhtä paljon, mutta olen silti asioista samaa mieltä, kuin Perttula.
Erityisesti tässä tekstissä mieleeni jäi, kun Perttula kertoi kantansa hyvin selkeästi ja sanoi, että erilaisilla projekteilla ja hankkeilla nuoria ei pelasteta, joka on ihan totta. Perttula myös lopuksi kertoo, kuinka nuorten pitäisi saada apua ennen ongelmien kärjistymistä.
Perttula Rauno,9.2015. Syrjäytymispuhe syyllistää nuoria. Talentia 2015.
Kiinni leivän syrjään
Olli Joensuu nuorisotyön etujärjestö Alianssista kertoo nuorten työttömyydestä. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste on jo 25%, mutta puolet työttömistä nuorista ovat päätoimisia opiskelijoita, jotka ovat jääneet ilman kesätyötä tai etsivät osa-aikatyötä. Joten alle 25-vuotiaita työttömiä on lähes 35 000, joka tarkoittaa, että joka kuudes nuori on vailla töitä. Syrjäytyminen uhkaa eniten maahanmuuttajanuoria, huostassa olleita nuoria ja asunnottomia nuoria. Joensuu arvioi, että 50 000 syrjäytyneestä 10 000 elää omillaan tai perityillä varoilla. Eli loput eivät ole peruskoulun jälkeen jatkaneet opintoja, eivätkä he ole töissä tai varusmiespalvelussa. Osa näistä nuorista käyttää päihteitä, eivätkä tee oikeastaan mitään kotonaan. On arvioitu, että kaksi viidestä syrjäytyneestä ovat vielä syrjäytyneitä viiden vuoden päästä. Ensimmäiset työkokemukset nuori yleensä hankkii kaupan kassalta, sillä monissa erilaisissa työpaikoissa työnantajat suhtautuvat työttömyysjaksoihin negatiivisesti, vaikka kyseessä olisikin lyhyt työttömyysjakso. Mutta osa nuorista innostuu asiakaspalvelusta ja myynnistä pysyvästi.
Mieleeni jäi se, kun artikkelissa verrattiin nuorten työttömyyden kalleutta Guggenheim-museon rakentamiseen. Peräti kahden sellaisen. Omassa tekstissäni kerroin Suomen työttömyysasteen kokonaisuudessaan, erikseen en maininnut nuorten työttömyysastetta. Itse en ole samaa mieltä, että kaksi viidestä syrjäytyneestä olisi vielä syrjäytyneitä viiden vuoden päästä, minun mielestäni sitä ei voi arvioida niin kauas, kun koskaan ei voi olla varma asiasta, varsinkaan viiden vuoden päästä.
Lähde: Sallin Paula, 2013. Kiinni leivän syrjään. Me-lehti, lokakuu 2013.
Faktaa nuorisotyöttömyydestä
Nuorten työttömyysaste on korkeampi, kuin aikuisväestön työttömyysaste, mutta nuorten työttömyysjaksojen kestot ovat yleensä lyhyempiä, kuin aikuisilla. Nuoret etsivät sitä ensimmäistä työpaikkaansa, saattavat ehkä vaihtaa työpaikkaa ja palaavat aina välillä koulun penkille, joten nuorten liikkuvuus työmarkkinoilla on suurta. Korkeaan työttömyysasteeseen vaikuttaa myös valmistuminen. Muilla ikäryhmillä ei ole tätä ongelmaa, sillä sadat tuhannet valmistuvat samaan aikaan ja lähtevät etsimään töitä. Jotkut päättävät hakea pysyvän työpaikan hakemista ja osalle taas toimeentuloa täydentävää kesätyötä. Saksassa alhaisen työttömyysasteen salaisuus piilee oppisopimuskoulutuksessa, mutta asiaan vaikuttaa myös se, että eri maissa on erilaiset koulutusjärjestelmät. Mutta joka tapauksessa oppisopimuskoulutuksen käynyt luokitellaan työvoimaan kuuluvaksi ja työlliseksi, sillä oppisopimuksen kautta on saatu työsuhde, vaikka olisikin vielä opiskelija. 20-21-vuotiailla on eniten työttömyyskokemuksia, vaikka ne eivät pitkiä olekaan, mikäli työttömyyskokemukseksi luokitellaan jopa päivänkin työttömyys. Vuonna 2005 astui voimaan nuorten yhteiskuntatakuu, joka tarkoittaa, että jos on rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi, nuoren on saatava koulutusta, työtä, työharjoittelua tai työpajapaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua rekisteröitymisestä. Pitkäaikainen työttömyys voi olla nuorelle ongelma, sillä se voi heikentää jo olemassa olevaa osaamista ja työnantajien asenne työtöntä kohtaan voi olla kielteinen. Mutta silti suurimmassa syrjäytymisen ja työttömyyden vaarassa ovat ne nuoret, jotka eivät opiskele tai edes hae töitä. Julkisessa keskustelussa unohdetaan, että valtaosa nuorista tekee juuri niin, kuin heiltä odotetaan.
0 kommenttia