Tässä vasta luin siitä, miksi juomattomuus on niin outoa. Sitten aloin itsekin pähkäilemään asiaa, nimittäin aika monen ihmisen elämään kuuluu tämä alkoholipitoisten juomien nauttiminen, joillakin enemmän ja joillakin vähemmän. Jos olet jossain isommalla kaveriporukalla, muut juovat, mutta sinä et, joku jossain vaiheessa iltaa kysyy sinulta:- Miksi et juo? Se on jokseenkin hölmö kysymys, sillä ei selväpäinenkään tule kysymään jokaiselta:- Miksi sinä juot? Nykyään juominen on ihan normi tapa viettää iltaa, se, että et haluakaan juoda perjantain kunniaksi, ei ole minun mielestäni outoa tai tylsää. Hauskaa voi olla ilman viinaakin ja kaiken lisäksi seuraavana päivänä ei tarvitse kärsiä krapulasta/morkkiksesta. En ole absolutisti, mutta en myöskään nauti baaritiskillä istumisesta, vaikka minua sinne yritettäisiinkin pyytää. Syntymäpäivänä tai valmistujaisten aikaan joku tulee ja antaa sinulle lahjaksi skumppapullon, miksi? Milloin juomisesta on tullut sellainen normi, että juomia annetaan lahjaksikin? Saunakaljat, uudenvuoden juomat.. sitä näkee joka puolella jollain tasolla. Ihmiset, jotka juovat eivät ole huonoja ihmisiä, itse en vain halua käyttää seuraavaaa päivää oksentaessa ja kärsimällä päänsärystä.

Kuvitella, että olen täyttänyt jo 20 vuotta, enkä ole sitä käyttänyt hyödykseni Alkossa, ei ole minun juttuni, siinä se. Välillä tuntuu siltä, että juominen on se normaali hyväksyttävä asia, kun taas juomattomuus on trendi. On toki monia, jotka ovat päättäneet olla juomatta, mutta itse näen enemmän ihmisiä, joilla se alkoholi on osa viikonloppua jollain tapaa. Tietysti itsekin juon muutaman illassa silloin tällöin, mutta en suoraan sanottuna muista, milloin olisin juonut enemmän kuin kymmenen olutta tai viinaa. Tai olen päättänyt, että viinaan en koske, sillä en tunne oloani hyväksi humaltuneena, enkä varsinkaan nauti olosta seuraavana päivänä. Joten, miksi minun pitäisi sitten juoda? Jotkut saattavat katsoa oudosti ja olla sitä mieltä, että käyttäydyn kuin "vanhus", kun en halua juoda, vaan mennä lauantaina aikaisin nukkumaan. Mutta se on sitä, mistä minä pidän, samalla tavalla kuin henkilö, joka nauttii juomisesta ja pitkään valvomisesta. Eihän se ikä sitä katso, juoko vaiko ei. Jos joku on sitä mieltä, että olen vanhus, olen ylpeä vanhus, kun pystyn pitämään päätökseni maassa, jossa alkoholi on isossa roolissa!

Kiitos kun luitte, näkemiin!