Kuvitelkaa tilanne. Mitä jos se esine katoaisi, jonka ympärillä elämme? Se, jonka mukaan ajoitamme jokaisen tehtävän. Seuraisiko yksi suuri sekasorto? Vaikka sitä ei aina mietikään, kello on todella merkittävä asia. Miten osaisimme aamulla herätä töihin tai ehtiä ruokakauppaan juuri ennen iltakymmentä. Jäisikö kenties oman ruumiin kello päälle? Pysyisikö silti kello selkärangassamme, jotta osaisimme hahmottaa ja aikatauluttaa elämän paperille? Kaupat ja kioskit pysyisivät auki ympäri vuorokauden, jotta eri rytmeissä elävät ehtivät ostoksille. Voisi olla hyvinkin mahdollista, että puolet maailmasta eläisi eri rytmissä, elää siinä ajatuksessa, että yö on päivä ja toisinpäin. Päiväsaikaan vain puolet ihmisistä on hereillä. 

Jos on todella tylsää, sekunnit tuntuvat minuuteilta ja niin edespäin, miten ihmismieli osaa kartoittaa, kauan on joutunut istumaan bussipysäkillä, odottaen linja-autoa. Siitkään ei olisi varmuutta, milloin bussi edes ilmestyy pysäkille. Lääkkeiden jako ja leikkausoperaatioiden suoritus voi olla mutkikasta. Lääkkeet on jaettava oikeaan aikaan ja leikkaushetkellä pitää olla myös tietoinen ajasta, jota leikkaukseen käytetään. Jotkin lääkkeet eivät aiheuta maailmanloppua, jos sitä ei saa heti klo:10.00, mutta mitä jos tämä asiakas elää juuri siinä yö-on-päivä-rytmissä? Voisiko olla vähän hankalampaa, kun asiakas kiven kovaan väittää, ettei lääkettä tarvitse ottaa nyt, koska on yö? Kesällä nukkuessa, voi herätessä mennä tovi arvata, onko aamu vai iltapäivä. 

Onko kukaan elänyt yhtä vuorokautta katsomatta aikaa TV:n tai puhelimen ruudulta? Vuorokausi. ilman, että silmäilee seinällä olevaa kelloa? Varmaan yleisimmän kysymyksen "mitä kuuluu?" jälkeen on varmaan "mitä kello on?". Voisi hammaslääkäritkin olla ihmeissään aikoja antaessa. Ei varmaan odotustilat riittäisi sille ihmispaljoudelle, kun kukaan ei halua myöhästyä ja saada myöhästymismaksuja. Tilanne voisi toimia, jos otettaisiin vuoronumerojärjestelmä käyttöön. Niitäkin pitäisi olla monta, ihan kiireellisyyden vuoksi, ettei joku tarvitse kärsiä kovasta hammassärystä monta päivää, vain siksi, koska kymmenen potilasta on ennen häntä tulossa perustarkastukseen.

Kellon katoaminen vaikuttaa ihan kaikkeen ja jokaiseen asiaan maailmassa. Jos teitä kiinnostaa, ottakaa itsellenne haasteeksi, olla yksi vuorokausi katsomatta kelloa. Onko se vuorokausi vaikeampi, kuin muut päivät. Sillä, vaikka kellot katoaisivat maan päältä lopullisesti, aika on silti siellä jossain. Aika juoksee koko ajan, ilman kelloakin.

Kiitos kun luitte, näkemiin!