Joten, Villen kanssa päätimme vähän kävellä Oulun keskustassa ja torilla. Ajoimme autolla Torin rantaan ja jatkoimme siitä kävellen. Joku ystävällinen pariskuntaantoi meille heidän pysäköintilipukkeensa lähtiessään, jottei meidän tarvitsisi maksaa. He olivat maksaneet vajaat kaksi euroa lipukkeesta ja sillä pystyy pitämään autoa seuraavaan aamuun saakka. Joten meidän ei tarvinnut ostaa omaa lipuketta, ihanaa, että noin ystävällisiä ihmisiä on olemassa! 

Noh, ensiksi kiertelimme torilla, Ville yritti etsiä kojua, jossa myytäisiin muikkuja, mutta suurin osa kojuista oli kiinni. Joten ostimme jäätelöt ja lähdimme kävelemään kohti Valkeaa. Ville osti minulle jäätelön nimeltä Softishattu. Suklaapallo alimmaisena, päällä suolainen kinuskisoftis ja lakritsiströsseleitä. Tosin en jaksanut sitä suklaata syödä, ei jotenkin maistunut, Villekin yritti syödä sitä, mutta hänkään ei jaksanut oman jäätelön syömisen jälkeen.

Musiikkiesityksen aikana iski aika kova sadekuuro, joten istuskelimme teatterin edessä suojassa sateelta. Musiikki oli aika vanhahkoa, silti ihan kuunneltavaa. Mutta emme tosiaan kovin kauaa siinä istuneet, kun kellokin oli jo niin paljon ja piti vielä ajaa Kemiin. Mutta oli kaikin puolin ihan onnistunut päivä, kun molemmat löysi jotain kivaa kaupasta.

Nyt on vielä lopuksi pakko hehkuttaa tätä uutta kirjaa, minkä hain pari päivää sitten. Olin lukenut tästä netissä ja olihan se pakko itsekin hankkia tämä. Takakannessa lukee näin: 
- Kuumeisesti odotettu uusintapainos 1980-luvun lapsia ja herkkiä aikuisia kauhistuttaneesta kulttiklassikosta. Juuri sellaisena kuin et sitä uskaltanut lukea!

Eli tämä kirja paljastaa oikeat ja väärät noidat ja kertoo vampyyreista ja siitä, miksi niihin on aikoinaan uskottu. Kirja sisältää yli 70 kummitusjuttua kuvineen päivineen ja lopuksi voit jopa itse kokeilla noitatemppuja: valokuvata "kummituksia".

En ole vielä lukenut tätä, vähän toki silmäillyt, mutta erittäin mielenkiintoiselta kuulostaa.