Eilen oli aivan mahtava keli, joten oli pakko lähteä koirien kanssa pienelle kävelylenkille jäälle ja paistamaan makkaraa. Paitsi, että jäällä tuuli ihan törkeän paljon, hyvä ettei lähtenyt siinä samalla itsekin tuulen mukaan. Olen monet kerrat käynyt Selkäsaaressa, tosin vain siellä latukahvilassa ja iglukylässä, enkä ole kertaakaan nähnyt tätä kotaa, missä me nyt paistoimme makkaraa. Kun olin syönyt Karan kanssa, ryhdyin salakuvaajaksi ja bongasin kaikkia kivoja yksityiskohtia, joista ottaa kuvia.
Ainoa inhottava puoli oli se, että paluumatkalla meillä oli vastatuuli. Ei se koirien menoa haitannut, juoksivat kuin päättömät kanat. Kyllä se Karassa näkyi seuraavana päivänä, se nimittäin oli ihan puhki ja väsynyt reppana. Itselläni oli seuraavana aamuna joka ikinen paikka kipeänä ja kurkku tuntuu kuin hiekkapaperilta.
Mutta, eipä tässä mitään muuta tällä kertaa, kiitos kun luitte, näkemiin!
Oli kyllä ihana istuskella vaan kodassa nuotion äärellä, grillailla ja katsella kun kaksi hölmöä koiraa kerjäävät ja vahtivat todella tarkkaan, ettei vaan putoa maahan makkaranpalasia.
On kyllä ihanat maisemat! Oli todella rentouttavaa päästä kävelylle ja kauas arjesta. Sai vaan nauttia hetkestä.
Mutta, eipä tässä mitään muuta tällä kertaa, kiitos kun luitte, näkemiin!
