Nyt vihdoin ja viimein pääsin kuvaamaan Ristikankaan hautausmaata äitini kanssa. Kyseinen hautausmaa sijaitsee Ristikankaalla noin neljän kilometrin päässä kaupungin keskustasta, Perta-aapantien varrella.
Pieni infopläjäys ensin! Vuoden 2014 tietojen mukaan vapaa-ajattelijoiden hautausmaa on ollut Kemin Vapaa-ajattelijat r.y:n ylläpitämä yksityinen Ristikankaan hautausmaa. Kirkosta eronneilla uskonnottomilla oli toimintaa Kemissä jo 1930-luvulla, yhdistyksen rekisteröiminen oli hankalaa. Kuuden hengen voimin (18.7.1937) perustettu Kemin siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys r.y saatiin rekisteröidyksi 11.2.1938.
Kirkosta eronneiden mielestä evankelis-luterilaisten seurakuntien hautapaikkamaksut olivat liian korkeita heille ja uskonnottomien hautapaikat olivat huonommassa kunnossa, kuin kirkkoon kuuluvien. Hautapaikat olivat Auli Junesin näkemysten mukaan vetisiä, eli ruumisarkkuja laskettiin hautoihin, joissa oli paljon vettä pohjalla. Arkkua painettiin veden alle puuseipäillä, kuului lorinaa, arkku täyttyi vedellä ja vajosi haudan pohjalle. Joten en ihmettele, jos uskonnottomat halusivat perustaa oman hautausmaan.
Tornion piirilääkäri Oscar Forsman tarkasti hautausmaaksi aiotun alueen ja totesi paikan maanlaatunsa ja sijoituksensa puolesta erittäin sopivaksi hautausmaaksi. Hautausmaa oli valmis 1.6.1941 ja ensimmäinen hautaus tapahtui samaisena vuotena. Vainaja oli sotilas, jonka kohtalosta oli monia erilaisia versioita. Hänen hautansa paikka ole tiedossa, eikä mitään muistomerkkiä myöskään ole. Hautauksesta kertoi Kemin Vapaa-ajattelijain entinen sihteeri Helge Myllyoja. Vasta seuraavana vuotena oli toinen hautaus, jonka paikka on tiedossa. Vainaja oli Eva Maria Elisabet Järnfors.
Hautausmaalta löytyy myös muistomerkki, jota ei ole merkitty maanmittauslaitoksen karttaan. Muistomerkissä lukee "Kunnia fasismin vastustajille", jonka on veistänyt kuvanveistäjä Ensio Seppänen. Hautausmaalla on myös uurna- ja muistolehtoalue. Muistolehto on anonyymialue ja uurnalehto on 2000-luvulla perustettu uusin erityisalue, johon vielä vuonna 2014 ei ole haudattu yhtään uurnaa. Uurnalehtoalueen kiveen tulee myöhemmin vainajakohtaisia nimilaattoja. Nyt kun kävin paikan päällä 28.7.2018, uurnalehdon kivessä oli muistaakseni neljä nimeä, ihan viime vuosina kuolleita.
Hautausmaalta löytyy myös yhdistyksen vuoden 1936 perustamishankkeen sihteerin, Toivo Väinö Åkermanin (16.12.1890 Vähäkyrö-9.1.1968) hauta.
Vuonna 2001 haudattuja oli 400. Hautapaikan hinta yhdistyksen jäsenelle oli 400 markkaa ja muilta 700 markkaa. Muistolehtoon oli haudattu jo toistakymmentä vainajaa.
Hautausmaalta löytyy myös poliittisten tapahtumien uhreja. Kemin veritorstain 18.8.1949 poliisien ja työläisten välisessä kahakassa kuoli kaksi henkilöä. Henkilöt ( Pietilä Felix ja Kontiokangas Anna) eivät olleet kotoisin Kemistä. Heidät on haudattu vierekkäin Ristikankaalle. Pietilä kuoli heti luotiin, joka lävisti keuhkon ja sydämen. Kontiokangas oli mennyt auton alle piiloon kahakkaa, auton lähtiessä liikkeelle hän ruhjoutui renkaiden alle.
Hautaustoimisto V.Puijola on huolehtinut jo vuosikymmeniä hautojen kaivuusta Ristikankaalla, toimisto pitää myös yllä hautarekisteriä. Kun ajoimme paikalle, hautausmaa oli siistimmässä kunnossa, kuin ajattelin, mutta paikasta huomaa selvästi, että se on metsän keskellä, marjamättäitä katsellessa. Kävimme myös äidin kanssa mutkan lemmikkien hautausmaalla, joka oli niin täynnä, ettei sinne saa enää haudata lemmikkejä. Jotenkin oli surullisempaa ja inhottavampaa kävellä lemmikkien hautausmaalla, kuin ihmisten hautausmaalla. Mihinhän uusi lemmikkien hautausmaa tulee? Pakkohan se on uusi saada.
Pieni infopläjäys ensin! Vuoden 2014 tietojen mukaan vapaa-ajattelijoiden hautausmaa on ollut Kemin Vapaa-ajattelijat r.y:n ylläpitämä yksityinen Ristikankaan hautausmaa. Kirkosta eronneilla uskonnottomilla oli toimintaa Kemissä jo 1930-luvulla, yhdistyksen rekisteröiminen oli hankalaa. Kuuden hengen voimin (18.7.1937) perustettu Kemin siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys r.y saatiin rekisteröidyksi 11.2.1938.
Kirkosta eronneiden mielestä evankelis-luterilaisten seurakuntien hautapaikkamaksut olivat liian korkeita heille ja uskonnottomien hautapaikat olivat huonommassa kunnossa, kuin kirkkoon kuuluvien. Hautapaikat olivat Auli Junesin näkemysten mukaan vetisiä, eli ruumisarkkuja laskettiin hautoihin, joissa oli paljon vettä pohjalla. Arkkua painettiin veden alle puuseipäillä, kuului lorinaa, arkku täyttyi vedellä ja vajosi haudan pohjalle. Joten en ihmettele, jos uskonnottomat halusivat perustaa oman hautausmaan.
Tornion piirilääkäri Oscar Forsman tarkasti hautausmaaksi aiotun alueen ja totesi paikan maanlaatunsa ja sijoituksensa puolesta erittäin sopivaksi hautausmaaksi. Hautausmaa oli valmis 1.6.1941 ja ensimmäinen hautaus tapahtui samaisena vuotena. Vainaja oli sotilas, jonka kohtalosta oli monia erilaisia versioita. Hänen hautansa paikka ole tiedossa, eikä mitään muistomerkkiä myöskään ole. Hautauksesta kertoi Kemin Vapaa-ajattelijain entinen sihteeri Helge Myllyoja. Vasta seuraavana vuotena oli toinen hautaus, jonka paikka on tiedossa. Vainaja oli Eva Maria Elisabet Järnfors.
Hautausmaalta löytyy myös muistomerkki, jota ei ole merkitty maanmittauslaitoksen karttaan. Muistomerkissä lukee "Kunnia fasismin vastustajille", jonka on veistänyt kuvanveistäjä Ensio Seppänen. Hautausmaalla on myös uurna- ja muistolehtoalue. Muistolehto on anonyymialue ja uurnalehto on 2000-luvulla perustettu uusin erityisalue, johon vielä vuonna 2014 ei ole haudattu yhtään uurnaa. Uurnalehtoalueen kiveen tulee myöhemmin vainajakohtaisia nimilaattoja. Nyt kun kävin paikan päällä 28.7.2018, uurnalehdon kivessä oli muistaakseni neljä nimeä, ihan viime vuosina kuolleita.
Vuonna 1987 hautamuistomerkeissä ei sallittu ristejä, etupäässä symboleina oli liekkimaljat.
Hautausmaalta löytyy myös yhdistyksen vuoden 1936 perustamishankkeen sihteerin, Toivo Väinö Åkermanin (16.12.1890 Vähäkyrö-9.1.1968) hauta.
Vuonna 2001 haudattuja oli 400. Hautapaikan hinta yhdistyksen jäsenelle oli 400 markkaa ja muilta 700 markkaa. Muistolehtoon oli haudattu jo toistakymmentä vainajaa.
Hautausmaalta löytyy myös poliittisten tapahtumien uhreja. Kemin veritorstain 18.8.1949 poliisien ja työläisten välisessä kahakassa kuoli kaksi henkilöä. Henkilöt ( Pietilä Felix ja Kontiokangas Anna) eivät olleet kotoisin Kemistä. Heidät on haudattu vierekkäin Ristikankaalle. Pietilä kuoli heti luotiin, joka lävisti keuhkon ja sydämen. Kontiokangas oli mennyt auton alle piiloon kahakkaa, auton lähtiessä liikkeelle hän ruhjoutui renkaiden alle.
Hautaustoimisto V.Puijola on huolehtinut jo vuosikymmeniä hautojen kaivuusta Ristikankaalla, toimisto pitää myös yllä hautarekisteriä. Kun ajoimme paikalle, hautausmaa oli siistimmässä kunnossa, kuin ajattelin, mutta paikasta huomaa selvästi, että se on metsän keskellä, marjamättäitä katsellessa. Kävimme myös äidin kanssa mutkan lemmikkien hautausmaalla, joka oli niin täynnä, ettei sinne saa enää haudata lemmikkejä. Jotenkin oli surullisempaa ja inhottavampaa kävellä lemmikkien hautausmaalla, kuin ihmisten hautausmaalla. Mihinhän uusi lemmikkien hautausmaa tulee? Pakkohan se on uusi saada.