Vietin lauantai-illan ja sunnuntai päivän Oulussa viettämässä aikaa Villen ja hänen sukulaisten kanssa. Kun lähdimme Villen ja Karan kanssa kävelemään juna-asemalle, liput valmiiksi varattuina, juna lähti suoraan nenämme edestä. Jotenka, jouduimme odottamaan melkein kaksi tuntia, jotta seuraava juna saapuisi.
Meidän ei tarvinnut ostaa seuraavaan junaan lippuja, tarvitsi vain näyttää edellisen junan lippuja ja maksaa Karasta 5 euroa. Kuva vähän heilahti junassa, mutta Kara saatiin juuri rauhoittumaan matkan ajaksi. En ole varma pelkääkö Kara, kun se aina alkaa ulisemaan ja vinkumaan junaan tultaessa. Myös jos jompikumpi meistä yrittää liikkua, Kara nousee seisomaan ja aloittaa jälleen kerran ulinansa.
Meidän oli tarkoitus lähteä 15:22 junalla takaisin Kemiin, mutta siihen ei saanut tuoda lemmikkiä. Joten laitoimme Paulalle viestiä, voisiko hän hakea meidät. Mutta Paulakin pääsi hakemaan meidät vasta illalla. Enkä siksi ehtinyt isänpäiväksi Kemiin. Olin vasta vähän ennen yhtätoista Kemissä. Paula käytti minua porukoilla, hain vanhasta leikkimökistä minun kakkuvuoan, laitoin sen alle isän lahjan ja jätin sen kuistille, josta isä sai sen aamulla. Jätin jopa kirjeenkin, jossa pyysin anteeksi, etten ehtinyt käymään.
Oli kyllä ikävää odotella seuraavaa junaa, mutta onneksi meillä asui tuttuja lähistöllä, joten menimme sinne lämmittelemään ja juomaan glögiä
Oulussa on vähemmän lunta kuin Kemissä, kun nousimme junasta, huomasimme heti kuinka paljon lämpimämpää Oulussa oli. Kuva on otettu sunnuntaina 11-12 välillä.
Menin lauantaina jo kymmenen aikaan nukkumaan, oli melko huono ja kuumeinen olokin. Yöllä heräsin kolmen maissa kauheaan janoon ja kurkkukipuun. Keitin vettä ja sekoitin sekaan Finrexin-jauheen. Mutta koska uni loppui kesken, valvoin ehkä aamuseitsemään asti, jolloin menin takaisin nukkumaan, sillä oli kuitenkin aikainen herätys ja halusin kuitenkin nukkua riittävästi. Ville tuli herättämään minut jossain kymmenen maissa.
Olimme sunnuntaina matkalla Villen papan ja mummon luokse. Kello oli ehkä kaksi päivällä.
Meidän oli tarkoitus lähteä 15:22 junalla takaisin Kemiin, mutta siihen ei saanut tuoda lemmikkiä. Joten laitoimme Paulalle viestiä, voisiko hän hakea meidät. Mutta Paulakin pääsi hakemaan meidät vasta illalla. Enkä siksi ehtinyt isänpäiväksi Kemiin. Olin vasta vähän ennen yhtätoista Kemissä. Paula käytti minua porukoilla, hain vanhasta leikkimökistä minun kakkuvuoan, laitoin sen alle isän lahjan ja jätin sen kuistille, josta isä sai sen aamulla. Jätin jopa kirjeenkin, jossa pyysin anteeksi, etten ehtinyt käymään.
Yritin etsiä sopivaa lahjaa isälle ensin Tigeristä, mutta ei sieltä löytynyt yhtikäs mitään. Joululahjaksi sopivia koristeita sun muita kyllä löytyi.
#duckface
Kemissä kyllä oli tullut yhdessä yössä jo riittävästi lunta. Toisaalta ne eivät kauaa kestä, sillä täällä on nyt satanut vettä.
Saimme Villen kanssa rakennettua ensimmäiset lumiukot ja lumiakat. Ne eivät kauaa kestäneet, koska vesisade.
Olen ollut nyt maanantaista asti sairaslomalla, virallisesti kipeänä jo perjantaista saakka. On ollut kuumeilua, flunssaa ja kauheaa päänsärkyä. Huomenna olisi tarkoitus mennä töihin koska sairasloma päättyy, mutta äsken mittasin kuumeen ja mittari näytti 37.2 astetta lämpöä. Tai onkohan se kuumetta, koska oma lämpötilani on normaalisti 35.8 astetta. Maanantai-iltana minulla oli 35.8 astetta ennätysmäiset 5-10 minuuttia ja sen jälkeen oli taas 37. astetta.
Noh, ehkä tämä syysflunssa katoaisi pian. Inhottava herätä joka yö kurkkukipuun ja janoon.
Mutta eipä mitään kummempaa tällä kertaa. Kiitos kun luitte ja näkemiin!
