Miksi Kemi? Osa 3
elokuuta 19, 2017
Tässä Kemi-postauksessa tulee nyt olemaan kuvia siitä, mitä teimme, kun olin seurakunnassa pienenä. Sain nämä kuvat mummoltani ja näitä oli kyllä hauska selailla. Suurinta osaa näistä en edes muista, kuten hevosajelua.
En saanut tälle koneelle ladattua mitään kuvankäsittelyohjelmaa ja tietokoneeni pätkii melko paljon, joten kone ei jaksa pyörittää netistä löytyviä ohjelmia. Mutta onneksi pian saan uuden tietokoneen. Joten sen takia jouduin näin surkeasti peittämään muiden kasvot.
Tässä on nyt pieni osa seurakunnan toiminnasta. Valitettavasti tämä postaus tulee olemaan näin lyhyt, sillä en muiden kiireiden vuoksi ole ehtinyt käydä ottamassa Kemistä kuvia. Odottelen myös, että minulle tulee vastaus Kemin kaupungilta, jotta pääsen valokuvaamaan entistä kouluani, Pajusaaren koulua sisältä käsin. Asia on varmistunut, että pääsen sinne kuvaamaan, mutta vielä ei ole ajankohta tiedossa. Myös koulun vuoksi en ole kunnolla ehtinyt ottaa kuvia blogia varten.
Tämä kaunis ja rauhallinen lenkkeilyreitti on aivan MetsäBotnian vieressä kulkeva pyörätie. Täällä on pari kertaa lapsenakin tullut käytyä, kuten myös Villen ja Karan kanssa iltalenkillä. Tie kiertää melko kaukaa, joten tämä on mahtava kuvaus- sekä lenkkeilypaikka.
Seuraavana kohteena on Sotisaaresta päin löytyvä Kuivanuoron uimaranta, jonne saa tuoda myös koiria. Lapsena kävin täällä paljon isovanhempieni ja heidän koiransa kanssa. Ranta on myös todella pitkä, joten tilaa kyllä löytyy. Ainoa huono puoli täällä on ollut vain se, että paarmoja on ajoittain melko paljon ja monesti olen löytänyt rikottuja lasipulloja hiekan seasta. Mutta silti käyn täällä vieläkin silloin tällöin kuvaamassa ja muuten vain myös.
Tämä ihana luontopolku on pieni lenkkeilypolku Kiikelin laavulle. Tämä polku lähtee siis sorsalammen vierestä, eli kaupungin päästä. Toinen reittihän alkaa Pajusaarentieltä. Täällä tulee useastikin käytyä Villen ja Karan kanssa paistamassa makkaraa. Harmi vain, että Karalla on hankala jaksaa kävellä niin pitkää matkaa enää, joten nyt ei ole tullut käytyä Kiikelissä. Mutta näitä polkuja on mukava kävellä, sillä siitä tulee aina niin pirteä ja energinen olo. Joskus talvella ajoimme isän kanssa moottorikelkallakin Kiikelin ohitse Nesteelle tankille ja kahville. Kiikelin laavu on parhaimpia makkaranpaistopaikkoja täällä Kemissä. Ainakin omasta mielestäni.
Mutta tässä nämä kaikki tällä kertaa, toivottavasti piditte postauksesta. Näkemiin!
0 kommenttia