Keskikesän juhla ja myday - Kemi
kesäkuuta 26, 2018
Kerron vähän muutamista päivistä, kun tapahtuikin jotain. Eli aloitetaan tiistailla, tai ainakin minun mielestäni se oli tiistai 19.kesäkuuta, kun kävimme Villen kanssa sorsalammella. Olin ehtinyt käydä jo varmaan kolme kertaa sorsalammella, mutta ikinä ei ollut sorsia paikan päällä. Nyt tuli, kuten myös oli tuhat lokkiakin.
Onneksi olin pakastanut paljon leipää, jotta kaikille varmasti riitti muru jos toinenkin. Tästä tulikin mieleeni, jos joku kemiläinen tätä lukee, olitteko tietoisia siitä, että Takajärven uimarannalla (joo on siellä joutsenperhe, mutten sitä tarkoita) vaan, siellä oli vielä toissa viikolla sorsavauvoja, muttei emoa näkynyt. Nyt viime viikolla mummo kertoi, että siellä on vain yksinäinen sorsanpoikanen, kaikki muut poikaset ovat sieltä kadonneet, varmaan johonkin lähteneet, mutta tämä yksi poikanen pyörii siellä asutusten puolella vedessä, joutsenten lähettyvillä. Onko joku ollut tietoinen tästä? Itse olen nähnyt vain silloin toissaviikolla ne kaikki poikaset itsekseen, mutten itse ole nähnyt tätä yksinäistä surkeaa poikasta etsien sisariaan. Olen vähän epävarma, mitä pitäisi tehdä, itse en ole satavarma, missä siellä se poikanen uiskentelee.
Täytyy käydä joku päivä tässä katsomassa, jos sattuisin löytämään sen poikasen, olen vain viime viikolla nähnyt joutsenperheen, mutta olinkin sillä rannan puolella siivoilemassa. Ja siitä tulikin mieleeni, torstaina 21.kesäkuuta oli viimeinen työpäiväni. Tuntuu oudolta, sillä se kolme viikkoa meni hurjan nopeasti ja ehkä vähän myös harmittaa, sillä tuo työpaikka oli kuitenkin tosi mukava, henkilökunta oli ystävällistä ja rentoa, eikä oikeastaan ole mitään moitittavaa. Oli puhetta, että saa siellä tulla moikkaamaan ja kahvittelemaan, lupasin myös tehdä pullaa heille, kun viimeisenä päivänä en vienyt mitään kiitokseksi kolmesta viikosta.
Torstaina kävimme myös yöttömässä yössä. Sonata Articaa emme nähneet, en edes ollut tietoinen heidän esiintymispäivästään. Mutta kävimme kävelykadulla kiertelemässä, ei tullut ostettua mitään, mutta oli kiva silti kädä ihmisten ilmoilla ja näimmehän me tuttujakin pariin otteeseen. Halusin myös nähdä nämä uudet kukkaistutukset ja ottaa muutaman kuvan.
Aloin juuri miettimään, kuvitella, että tietyt asiat (juhlat, merkkipäivät) on vain kerran vuodessa, mutta silti se vuosi tuntuu niin lyhyeltä ajalta, ihan kuin ne juhlat ja merkkipäivät menevät ja tulevat takaisin ihan hetkessä. On vaikea kuvitella, että Yötön yö, oli viimeksi vuosi sitten ja nyt taas kojuja pystytetään kävelykadulle.
Kun kävimme katselemassa kojuja, esiintyjiä ei vielä ollut lavalla, kello taisi olla jotain kuuden ja seitsemän välillä. Emme käyneet kaupoissa sisällä ollenkaan, kun emme olleet muutenkaan mitään ostamassa ja aina liikkeet on täynnä ihmisiä, niin emme halunneet ängetä sekaan.
Mitä muistelen muutamia vuosia taaksepäin, minun mielestäni silloin oli enemmän kojuja ulkopuolella, nyt ei ollut kuin muutama. Sekin harmitti, että Seppäläkin on poistunut keskuudestamme, sieltä aina löysin jotain kivaa.
On kiva, että näiden tapahtumien ansiosta silti saadaan kemiläiset kokoontumaan yhteen. Kävimme myös mansikkanokan lähettyvillä, joka oli virhe. Ajoimme sinne juuri siihen aikaan, kun peli päättyi viereisellä kentällä ja ihmisiä oli jokapuolella, käveli keskellä tietä, niin, että oli mahdotonta ajaa normaalia vauhtia. Liikenne oli aivan älytön, joka on periaatteessa hyvä asia, kun ihmiset ovat kiinnostuneet Kemin tapahtumista kuin peleistäkin, olisin vaan toivonut, että olisimme olleet silloin kävellen liikenteessä.
Tässä oli nämä jorinat tällä kertaa, kiitos kun luitte ja toivottavasti juhannus meni hyvin, näkemiin!
0 kommenttia