Määritteleekö tuotteen hinta onnellisuuden määrän? Löydän Halpahallista ihanan näköisen paidan, jonka hintaa on alennettu ja loppuhinnaksi jää vain 12 euroa. Avaan Zalandon sivun josta löydän suurinpiirtein samalta näyttävän tuotteen, jonka hinta on 22 euroa alennettuna plus postikulut. Jos tilaisin sen kalliimman paidan vaikka aivan hyvin voisin ostaa sen Halpahallin paidan, tuntisinko enemmän onnellisuutta hetkellisesti? Kaikkihan kokee edes vähän materialismionnellisuutta jokaisesta ostetusta tuotteesta, en tarkoita ihan WC-paperin ostamisesta, mutta vaikka uusista lakanoistakin. Itse asiassa, tunsin pientä onnellisuutta tässä ehkä viikko sitten, kun ostin uuden huuhteluaineen, jonka pullo oli kivan näköinen. Jos ostan jonkin vähän kalliimman tuotteen, vaikka halvempiakin vaihtoehtoja olisi, tunnen alkuhetket onnellisuutta, mutta sitten iskee se katumus, kuinka paljon tuhlasin rahaa tavaraan. Kaikki tavarat päätyy jonain päivänä roskiin tai kuluvat loppuun, esimerkiksi meikki- ja hiustuotteet.
Periaatteessa onnellisuudestakin rahastetaan. Itse rakastan halvan hienon tuotteen ostamisessa sitä, että saan siitä hyvän ja iloisen fiiliksen, eikä kaduta, koska vähällä rahalla sain jotain mistä on minulle hyötyä ja se miellyttää silmääni. Joten vaikka minulla olisi paljon rahaa, en todellakaan olisi ostelemassa kaikkia kallista ja turhaa. Jos ostan jotain kallista (tässä tarkoitan esim 50-200 euron tuotetta) niin se varmasti on jotain sellaista mitä tarvitsen oikeasti. Eli en ostelisi 100 euron laukkuja sun muita, silloin kyllä käyn kaikki vaihtoehdot ensin läpi. kerran ostin itselleni vähän yli 200 euron läppärin, koska vanha oli jumissa,kulunut, oli muutenkin aika raskas ja isokokoinen, joten se oli kannattava ostos. Vanhasta en luopunut, se on kotikäytössä esimerkiksi elokuvien katsomista varten ja uusi kone on enemmänkin koulua ja blogia varten. Mutta silloinkin etsin kaupasta halvimman mahdollisen koneen, joka oli kuitenkin sopivan kokoinen minulle. En ole koskaan ollut erilaisten brändien orja, mikä tahansa merkki kelpaa, tietysti joskus onhan se kiva ostaa joku Niken paita tai vastaava, mutta suosin myös Tokmannin tai Citymarketin tuotteita mukisematta. Joillakin tuotteen hinta määrittelee sen, kuinka onnelliseksi se tekee ihmisen. Itse koen juuri suurempaa materialismionnellisuutta halvemmasta tuotteesta. Kummasta te tunnette enemmän onnellisuutta vai tunnetteko saman verran molemmista?
Periaatteessa onnellisuudestakin rahastetaan. Itse rakastan halvan hienon tuotteen ostamisessa sitä, että saan siitä hyvän ja iloisen fiiliksen, eikä kaduta, koska vähällä rahalla sain jotain mistä on minulle hyötyä ja se miellyttää silmääni. Joten vaikka minulla olisi paljon rahaa, en todellakaan olisi ostelemassa kaikkia kallista ja turhaa. Jos ostan jotain kallista (tässä tarkoitan esim 50-200 euron tuotetta) niin se varmasti on jotain sellaista mitä tarvitsen oikeasti. Eli en ostelisi 100 euron laukkuja sun muita, silloin kyllä käyn kaikki vaihtoehdot ensin läpi. kerran ostin itselleni vähän yli 200 euron läppärin, koska vanha oli jumissa,kulunut, oli muutenkin aika raskas ja isokokoinen, joten se oli kannattava ostos. Vanhasta en luopunut, se on kotikäytössä esimerkiksi elokuvien katsomista varten ja uusi kone on enemmänkin koulua ja blogia varten. Mutta silloinkin etsin kaupasta halvimman mahdollisen koneen, joka oli kuitenkin sopivan kokoinen minulle. En ole koskaan ollut erilaisten brändien orja, mikä tahansa merkki kelpaa, tietysti joskus onhan se kiva ostaa joku Niken paita tai vastaava, mutta suosin myös Tokmannin tai Citymarketin tuotteita mukisematta. Joillakin tuotteen hinta määrittelee sen, kuinka onnelliseksi se tekee ihmisen. Itse koen juuri suurempaa materialismionnellisuutta halvemmasta tuotteesta. Kummasta te tunnette enemmän onnellisuutta vai tunnetteko saman verran molemmista?
